MILLÄ TIEDOLLA KANTA-HÄMEEN HYVINVOINTIALUETTA JOHDETAAN?

Lähes joka viides kantahämäläinen lääkärin vastaanottoa tarvinnut kokee viimeisen 12 kuukauden aikana saaneensa vähemmän palvelua kuin olisi tarvinnut. Naiset kokevat jäävänsä palvelua vaille useammin kuin miehet, pienituloiset useammin kuin parempituloiset. Näin vasta julkaistujen THL:n tutkimustulosten mukaan. Hammaslääkärin vastaanottopalvelun suhteen vaje on hieman yli 20 %. Suurempia palvelunsaantivajeita on esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden vastaanottopalvelujen (37 %) ja yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisen asumispalvelun (31,5 %) suhteen. Terveydenhuollon vastaanottopalveluun pääsy järjestyi riittävän nopeasti noin kolmelle viidestä. Toisaalta asiakasmaksun korkeus oli haitannut hoitoon hakeutumista puolella ja yli 75-vuotiaista 55,5 %:lla. Hankalat matkat palveluun pääsemisessä tuottivat haittaa 45,4 %:lla Kanta-Hämeen yli 75-vuotiailla terveyspalvelun tarvitsijoilla.

Lue lisää...

TYÖNTEKIJÄT KELVOTTOMIA HYVINVOINTIALUEEN HALLITUKSEEN?

Julkisuudessa ja jopa valtion viranomaisen suulla on esitetty väärä tulkinta hyvinvointialuelain säädöksestä, joka määrittää vaalikelpoisuuden aluehallitukseen. Tulkinta, joka tekisi yli 200 000 työntekijästä vaalikelvottomia on vakava loukkaus kansalaisoikeuksia kohtaan. Se myös perustuu väärään käsitykseen lakia säätäneen edusklunnan tahdosta.

Lue lisää...

SOTE-UUDISTUKSEN SEURAAVA ERÄ

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintojärjestelmään painottunutta uudistusta valmisteltiin noin 20 vuotta. Eikä uudistusesitysten perusteluissa luvattua palvelujen laadun, saatavuuden, kustannustehokkuuden ja tasa-arvon parantamista ole käytännössä vielä aloitettu. Vastuu lupausten toimeenpanosta on siirretty hyvinvointialueiden ja Helsingin vaaleilla valituille päättäjille. Sote-uudistuksen seuraava ja monessa suhteessa ratkaiseva erä käydään alueellisissa valtuustoissa ja niiden toimintaa ohjaavassa ja rahoittavassa valtion päätöksenteossa. Avaan jutussa näköaloja aluevaltuustojen poliittisiin asetelmiin ja käsiteltäviin valintoihin. Juttu julkaistaan Ydin-lehden numerossa 3/2022

Lue lisää...

Puheenvuoro

Suomeen kohdistuvan perinteisen Venäjän hyökkäysuhan kasvamisesta ja perinteisten turvallisuustakeiden tarpeesta ja uskottavuudesta on väitelty. Samalla ovat jääneet liian vähälle huomiolle suomalaisten muut turvallisuusuhkat, joita voi pitää jopa Venäjän perinteistä uhkaa suurempina. Koko ihmiskuntaa uhkaavat ilmastomuutos, luontokato ja jostakin konfliktista valloilleen päässyt ydinaseiden käyttö. (alun perin julkaistu Hämeen Sanomien mielipidesivulla)

Lue lisää...

Aprillipäivänä 50 vuotta sitten se alkoi

On suorastaan hätkähdyttävää, että sote-uudistusta toimeenpanevat hyvinvointialueet ovat kovin tuttujen tehtävien edessä. Edelleen investointien, rahoituksen ja henkilöstölisäysten rakenteessa on ollut perusterveydenhuollon jääminen sairaaloiden varjoon. Edelleen on tavoitteeksi nostettu painopisteen asettaminen sairauksien ehkäisyn parantamiseen ja palvelujen käyttömahdollisuuksien suuren eriarvoisuuden vähentämiseen. Edelleen yhteistyö eli ”integraatio” terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä on keskeinen haaste. (JulkaIstu Hämeen Sanomissa 1.4.2022)

Lue lisää...