Hämeenlinna

Tekninen vaaliliitto vai tekninen enemmistö

Hämeen Sanomissa 12.7.2021 julkaistu korjaus valtuustoryhmien paikkaneuvotteluja koskeviin väitteisiin. Kuvassa vaalituloslakentamallin kehittänyt matemaatikko D'Hondt

Lue lisää...

KAUPUNGINHALLITUKSEN JA LAUTAKUNTIEN JÄSENYYKSIEN JAON VAIHTOEHDOT: laskuharjoitus ja poliittinen johtopäätös

Kuntavaaleissa valitun valtuuston ensimmäinen tehtävä on valita kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet. Media on jo nostanut esiin erilaisia näkemyksiä siitä, millaiset voimasuhteet keskeisiin hallintoelimiin tulisi syntyä. Kuntalain säädökset ohjaavat valintatapaa. SDP:n palaava valtuutettu ja kansanedustaja Johannes Koskinen on esittänyt varsin hyvin kuntavaalitulosta vastaavan jäsenyyksien jakoehdotuksen. Laskeskelen valintatapaa koskevan säännöstön pohjalta erilaisten vaihtoehtoisten jäsenyyksien jaon realistisia mahdollisuuksia. Löydän vain yhden erittäin täpärän vaihtoehdon, jonka toteutuminen edellyttäisi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten yhteistyön nostamista Kristillisdemokraattien tuella Hämeenlinnan politiikan keskeiseksi asetelmaksi. Olisiko aika kypsä näin isolle poliittisen asetelman muutokselle? Toivottavasti ei.

Lue lisää...

VASTAUKSIA KAUPUNKIUUTTISTEN KUNTAVAALIKYSYMYKSIIN

Kunnallisvaalien keskeisiä kysymyksiä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten vaalinumerossa. Vastasin Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Lue lisää...

PENDELÖINTI ON ISOMPI KYSYMYS KUIN ASEMAN PYSÄKÖINTIPAIKAT

Tulevan kaupunginvaltuuston on ratkaistava pendelöijien pysäköinti aseman lähistöllä. Se on kuitenkin vain murto-osa pendelöivien kaupungin asukkaiden ja työssä käyvien ja heidän työstään riippuvaisten yritysten tarpeisiin vastaamisesta. Hämeenlinnan ei ole vain pendelöijien asumiskaupunki, vaan myös Hämeenlinnaan työhön pendelöivien työssäkäyntikaupunki. Kyse on palveluista, resurssi- ja ympäristöviisaudesta ja monipuolisesti ymmärretystä kaupungin elinvoimasta. 

Lue lisää...

HÄMEENLINNAN TORIPARKIN NOUSU JA TUHO? - oppia kunnallisen päätöksenteon mutkikkuudesta

Hämeenlinnan toriparkin viimeisin valmisteluvaihe jatkui vuodesta 2012 vuoteen 2020, jolloin valmistelu keskeytettiin. Ilman valtuuston uutta päätöstä valmistelua ei voi käynnistää uudestaan. Kahdeksan vuoden prosessi oli oppitunti kunnallisen päätöksenteon mutkikkuudesta ja siitä, että kunnan ylin päättävä elin vaaleilla valittu valtuusto on helposti kunnanhallituksen ja sen johtavien virkamiesten johdateltavissa. Valtuuston pitää olla päättäväinen, jotta se saa sen vallan, joka sille periaatteessa kuuluu. 

Lue lisää...

HÄMEENLINNA LAPSI- JA IKÄYSTÄVÄLLISEKSI

Hämeenlinna on julistautunut lapsiystävälliseksi ja julistautumassa ikäystävälliseksi. Julistautumisen lisäksi tarvitaan tekoja. Todellinen ”asukasryhmäystävällisyys” mitataan sillä, miten ystävällisyys toteutuu ryhmän huono-osaisimpien elämän ehtojen parantamisessa. Toimenpiteitä koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvaa tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja sen ongelmista. Erityisesti ikääntyneiden osalta kaupungin hyvinvointikertomusta on tuntuvasti parannettava. Samoin tarvitaan paremmin tietoa hyvinvoinnista eri kaupungin osissa, lähiöissä ja pitäjissä.

Lue lisää...

MITÄ UUSI VALTUUSTO PERII VANHALTA?

Vuodet 2017-2021 on eletty pikemminkin hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen turvaamisen kuin parannusten aikaa. Valtuustolta odotetaan myös tulevaisuuteen panostamista. Tästä on myös positiivisia esimerkkejä. Uuden sairaalan rakentaminen on saatu liikkeelle. Pääkirjaston peruskorjaus ja -parannus on saatu valmiiksi. Ehkä myös homekoulu- ja päiväkotiongelmassa on ylitetty pahin vaihe ja päästy alkuun tilanteen vuosia jatkuvassa korjaamisessa. Kauden kaksi suurta epäonnistumista ovat ydinkeskustan toriparkki- ja Areena-hankkeilla aiheutettu pysähtyneisyys ja oikeistoideologiaan nojautuneet epärealistiset talouden tasapainotusyritykset. Molempiin tarvitaan vaalien jälkeen vaihtoehtoiset suunnitelmat.

Lue lisää...

Valtuustoaloite: MAKSUTON AAMUPALA PERUSKOULUSSA

Niissä kunnissa, joissa koulut ovat tarjonneet ilmaisen aamupalan, ovat tulokset olleet positiivisia. Esimerkiksi Lahdessa on syksystä 2019 asti tarjottu viikoittainen aamupala neljässä koulussa, jotka on valittu kokeiluun sosioekonomisin perustein. Aamiainen on auttanut paitsi jaksamaan koulutyössä, myös mahdollistanut aikuisten kiireettömän kohtaamisen ja kartoittamaan koululaisten elämään mahdollisesti liittyviä haasteita. Kokeiluista saadun palautteen perusteella yhteisöllinen koulupäivän aloitus on rauhoittanut oppilaita ja antanut koulutyöhön hyvän lähtökohdan. 

Lue lisää...

Poliittinen muisti vaalien alla

Leikkauspuheet ja -päätökset vaietaan kun vaalit lähellä. Entä vaalien jälkeen. Pohdintaa virsien sanoin.

Lue lisää...

HÄMEENLINNAN SUURIN "PUOLUE"

Toisille vaikutusmahdollisuutensa jakavan nukkuvien puolueen (NP) kannattajakunnassa painottuvat nuoret. 18-24 -vuotiaiden keskuudessa NP:n kannatus koko maassa oli 65 % ja 25-34-vuotiaiden keskuudessa 57 %. Alimmassa tulokymmenyksessä NP:n kannatus oli 61 % ja kannatus aleni äänioikeutettujen tulojen kasvaessa. Ylimmässä tulokymmenyksessä nukkuvia kannatti ”vain” 24 %.

Lue lisää...

HÄMEENSAAREN VAIHTOEHDOT ARVIOITAVIKSI

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoi haastattelussa (HäSa 2.12.), että Hämeensaareen ei ole esitetty Areenalle vaihtoehtoisia suunnitelmia. Nyt on esitetty yhteensä neljä vaihtoehtoa suunnittelun lähtökohdaksi. Eiköhän siis olisi syytä lopettaa ”yhdestä vaihtoehdosta” puhuminen ja ”yhden vaihtoehdon suunnittelukäytäntö” Hämeenlinnassa. Tätä edistääksemme tuemme Turjan kirjoitukseen perustuvaa valtuustoaloitetta kaupunginvaltuustossa 7.12.

Lue lisää...

Prosentteja vai ihmisiä?

Kaupungin strategioiden ”elinvoima”-kielellä ilmaistuna tavaton määrä kaupungin elinvoimaa on vajaakäytössä. Miten paljon enemmän palveluja ja tarpeellisia hyödykkeitä voitaisiinkaan tuottaa, saada verotuloja kaupungille, hyvinvointia ja itsetuntoa työntekijöille ja heidän perheilleen, jos työn hakijat voitaisiin työllistää?

Lue lisää...

KAUPUNGINVALTUUSTON BUDJETTIKOKOUS 9.11.2020 - 30 äänestystä ja niiden taustoja

Valtuuston äänestykset käydään läpi jokaisen valtuutetun osalta artikkelin lopussa. Jutussa kuvataan ensin hieman yli vuoden kestänyttä budjetin valmisteluprosessiin kuulunutta kriisitunnelmien ja välillä jopa paniikkitunnelmien lietsontaa. Sitten käydään läpi kaupunginhallituksen budjettiesityksen valmistumisen yhteydessä eri puolueiden suunnilta esitettyjä budjettikannanottoja. Kannanotot ja äänestysteot ovat ristiriidassa keskenään. 

Lue lisää...

EI LOMAUTUKSIA VAAN REALISTISIA RAKENNEMUUTOKSIA

Juhani Lehto, Ritva Oinonen ja Irma Taavela: Vuosina 2012-2019 Hämeenlinnan kaupungin tärkeimpien tulojen ja menojen muutosprosentit ovat olleet kaupungin budjetin tausta-aineiston mukaan likimain seuraavat: 1) kaupungin saamat valtionavustukset - 8 %, 2) kaupungin tulo- ja kiinteistöveron tuotto + 20 %, 3) kaupungin henkilöstökulut – 1% ja 4)kaupungin ulkoisten palvelujen ostojen kulut + 24 %

Lue lisää...

Hämeenlinnalaiset vaikuttavat kaupungin budjettiin

Asukasliikkeiden ansiosta kaupunginvaltuuston enemmistön tuen saaneiden budjettiesitysten kokonaissaldo on vahvasti kaupungin menoja supistava. Toriparkki olisi lähivuosina tuottanut pelkkiä menoja ja jatkossakin enemmän menoja kuin tuloja. Päiväkotien ja koulujen sulkemiset olisivat nekin tuottaneet ensin menoja korvaavien ratkaisujen rahoituksen muodossa ja myöhemminkin varsin pienet säästöt edes ylioptimistisissa konsultti- ja virkamiesarvioissa.

Lue lisää...

Kirjasto: Hämeenlinnan palvelujen aatelia

Kirjasto on ollut ja on edelleen kaupungin palvelujen edelläkävijä tietokoneiden ja nettiyhteyksien hyödyntämisessä, etäpalveluissa, lähi- ja kotipalveluissa. Ja kokemukseni mukaan myös henkilökunnan asiakaslähtöisyydessä. Kirjaston palvelutaso, laatu, asukaslähtöisyys, joustavuus remonttien ja muiden muutosten aikana on saatu aikaan puhtaasti julkisena toimintana. Ei siihen tarvita ulkoistamisia tai toiminnan pirstomista erilaisille bisnestä tekeville ”pörriäisille”.

Lue lisää...

Assi-sairaalasta ja sotesta heinäkuussa 2020

Assi-sairaalahanketta ei pidä pysäyttää, vaan torjua rakennusjätti Skanskan monopolihinnoittelu ja rakentaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon nopea uudistuslinja Kanta-Hämeeseen.

Lue lisää...

Pitäjien ja kaupunginosien elinvoima

Aloite kaupungin tietojärjestelmien kehittämisestä niin, että eri alueiden asukkaat voivat arvioida kaupungin päätösehdotusten vaikutusta oman alueensa kehitykseen. Tämä lisäisi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.

Lue lisää...

Voitko vaikuttaa?

Kaupunkilaiset pyrkivät vaikuttamaan Hämeenlinnassa monin keinoin ja moniin asioihin. Antaako kaupunki arvon vaikuttamiselle ja tukeeko se tietojärjestelmillään vaikuttamista?

Lue lisää...

Valtuustoaloite: ELINVOIMAA ON HÄMEENLINNAN JOKA LÄHIÖSSÄ, TAAJAMASSA JA KYLÄSSÄ

Kaupungin elinvoima on käsite, jolla on monia erilaisia tulkintoja. Suppeammissa tulkinnoissa se voi samaistua pääasiassa kaupungin verotulopohjaan tai yritystoiminnan kehityssuuntaan. Siihen voidaan liittää kaupungin kyky saada uusia asukkaita (vetovoima) ja kyky vastata asukkaiden tarpeisiin niin, että poismuutto ei houkuttele (pitovoima). Nämä taas liittyvät kaupungin kykyyn tarjota työpaikkoja, tarjota työpaikoille hyvin koulutettuja osaajia sekä asukkaille tasokkaita sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja, vaihtoehtoisia asumisen mahdollisuuksia, viihtyisää ympäristöä vesineen ja viheralueineen, liikenneyhteyksiä, vaikutusmahdollisuuksia ja monenlaisia lähiyhteisöjä. Laajemmat elinvoiman tulkinnat tuovat esiin sen kokonaisuuden, josta elinvoima syntyy, eivätkä vain sen yritys- tai kuntataloudellisia ilmenemismuotoja.

Lue lisää...

Onko Hämeenlinnassa malttia?

Korona-talouskriisin edessä ei pidä panikoida ja ryhtyä harkitsemattomiin palveluiden leikkauksiin. Kriisi ei ole ohi, talous edellyttää elvytystä, jotta ei jouduta leikkausten ja supistusten noidankehään.

Lue lisää...

Yhteisvastuuta, niin myötä- kuin vastoinkäymisissä

Opettaako koronakriisi meille valtion ja kunnan merkityksen ihmisten vakaan hyvinvoinnin perusedellytyksenä? Heikkeneekö perusteeton usko markkinoihin?

Lue lisää...

Tuhat köyhää lasta

Hämeenlinnassa yli 1000 alle 15-vuotiasta elää köyhyydessä. Näin siitä huolimatta, että lapsiköyhyyden vähentämisestä on puhuttu ja toimenpiteistäkin on päätetty. Onko kaupunginhallituksen vastaus esitettyyn aloitteeseen riittävä?

Lue lisää...

Valtuustoaloite:PUURAKANTAMISEN LISÄÄMINEN HÄMEENLINNASSA

Kaupunkirakentamisen merkitys ilmastomuutoksen torjunnan kannalta on ollut riittämättömästi esillä. Kuitenkin globaalisti ja paikallisesti kaupunkirakentaminen on hiilijalanjäljen tuottamisessa erittäin merkittävä tekijä. Suurin osa, jopa yli 90 % kaupunkirakentamisen hiilijalanjäljestä syntyy sementin käytöstä rakentamisessa. Puurakentaminen sen sijaan synnyttää myös hiilinielua, huomattavasti pienempien hiilipäästöjen lisäksi.

Lue lisää...

Valtuustoaloite: LAPSIKÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN HÄMEENLINNASSA

Vähävaraisuus aiheuttaa lapsille osattomuuden kokemuksia, altistaa kiusaamiselle, hankaloittaa oppimista, vapaa-ajan viettoa ja rajoittaa tulevaisuuden vaihtoehtoja. Köyhillä lapsiperheillä on vähemmän voimavaroja elää täysipainoisesti arjessaan. Erityisesti varhaisessa lapsuudessa koetulla köyhyydellä on kauaskantoiset vaikutukset lasten tulevaisuuteen. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtäkään lasta köyhyydellä.

Lue lisää...

Hämeensaaren areenahankkeesta kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2020

Hämeensaaren areenahankkeen taustaselvitykset ovat laadultaan kehnoja. Hankkeen valmistelua jatketaan tavalla, joka ei vastaa valtuustolle aiemmin annettua kuvausta.

Lue lisää...

Hämeenlinnan keskustakuume

Monia huolettaa, että pienen sijoittajaryhmän etujen vuoksi historiallinen ja luonnonläheinen kaupunkikeskusta kokee korvaamattomia vahinkoja.

Lue lisää...

Eriarvoisuus ja yksimielisyyden ansa

MIksi eriarvoisuuden vähentäminen ei tunnu etenevän? Yksimielisyyden saavuttaminen törmää intressi- ja ideologiamuuriin - vastakkaisiin etuihin ja ideologiseen uskomukseen hyvän valumisesta hyväosaisilta huono-osaisille.

Lue lisää...

Vanhat uskomukset eivät auta Hämeenlinnassa

(Kuvassa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja kaupunginjohtaja Timo Kenakkala) Yksittäisten ohjelmakohtien perustellun arvostelun lisäksi on syytä nostaa arvioitavaksi ohjelman useimpien kohtien perustuminen aikansa eläneisiin ja virheellisiksi osoittautuneisiin uskomuksiin.Yhteensä 21 muutosehdotuksesta 8 suosittelee toimintojen ulkoistamista yksityisille yrityksille, 5 kaupungin omien palvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin, 3 valvonta- ja päätösvaltuuksien keskittämistä hierarkkisen johto-organisaation huipulle ja 1 kustannusten juustohöylämäistä leikkaamista.

Lue lisää...

Kohti laadukasta ja maksutonta joukkoliikennettä

Valtuustoaloite joukkoliikenteen ja julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten kehittämisestä Hämeenlinnan seudulla

Lue lisää...

Hämeenlinnan keskustavisio 2035-luonnos ei kelpaa, syyskuussa 2019

Keskustavisio-luonnos on harkitsematon haavekuva, ei kestävä perusta Hämeenlinnan keskustan kehittämiselle

Lue lisää...

Hämeensaaren areenahankkeen käynnistys, oikaisupyyntö maaliskuussa 2019

Koska Hämeensaaren areenahanketta koskeva kaupunmkia vuoteen 2021 sitova suunnitteluvaraus tehtiin julkisuutta ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia vältelleen, on päätös syytä peruuttaa ja valmistella asia uudestaan.

Lue lisää...

Demokratia, vaihtoehtojen harkinta ja kilpailuttaminen sivuutettiin Hämeensaari-hankkeessa

Hämeensaaren areenahankkeen valmistelu antaa masentavan kuvan kaupungin päätöksenteon avoimuudesta ja demokraattisuudesta

Lue lisää...

Hallintosäännöstä ja demokratiasta valtuustossa syksyllä 2018

Valtaa on keskitetty kaupunginhallitukselle ja virkamiehille, mutta vastuu asukkaiden edessä on valtuutetuilla. Hallintosääntöön tarvitaan periaatteellisia muutoksia.

Lue lisää...

Ojamäki toimi oikein

Asiakasmaksujen korotusta vastaan äänestäminen ei ole kaupungin edun vastaista. Demokraattista päätöksentekoa ei saa kahlita kaupungin johdon konserniohjeilla.

Lue lisää...

Hämeenlinnan keskuskustavisiosta marraskuussa 2018

Se mitä keskustassa lähiaikoina rakennetaan maan päälle ja alle jää elämään kymmeniksi tai jopa sadoiksi vuosiksi. Siksikään näitä lyhyen perspektiivin visioita ei saa nostaa keskustakehitystä dominoivaan asemaan.

Lue lisää...

Assi-sairaalahankkeesta lokakuussa 2017

Sairaalaa suunniteltaessa pitää vertailla eri vaihtoehtoja. Yhteys muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei saa olla vain palvelujen keskittämistä vaan myös palvelujen tuomista lähemmäs asukkaita. Huonosti suunniteltu tulee kalliiksi.

Lue lisää...

Sote-asiakasmaksuja ei saa korottaa

Vuonna 2016 kaikkiaan 387000 kertaa asiakasmaksuja perittiin ulosoton uhkalla. Yksityiset perintätoimistot rahastavat, pienituloiset saivat maksuhäiriömerkinnän. Tämä on kansallisen häpeän aihe.

Lue lisää...

Assi-sairaalasta elokuussa 2017

Uutta sairaalarakennusta varmaankin tarvitaan, mutta tuleva toiminta sekä sairaalassa että perusterveydenhuollossa pitää ensin suunnitella huolella. Huonosti suunnioteltu tulee kalliiksi, kansainvälistenkin kokemusten mukaan.

Lue lisää...