viimeisimmät
Kesän jälkeen Kanta-Hämeen maakunnan ja kuntien päättäjät ottavat kantaa Assi-sairaalan valmistelun uusiin linjauksiin ja Marinin hallituksen sote-uudistusehdotukseen.
Kysymys on maakunnan kolmen kaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelujen jopa kymmenien vuosien tulevaisuuden reunaehdoista. Perustavoitteena tulee olla
tarpeen mukaisten palvelujen saatavuuden turvaaminen kaikille maakunnan asukkaille tasavertaisesti.
Maakunnan kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto on suuri ja moninainen kokonaisuus. Käyttökustannukset ovat yhteensä liki 700 miljoonaa euroa vuodessa ja työllisyysvaikutus vähintään 8000 henkilötyövuotta. Laadun ja tuloksellisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan riittävät investoinnit toimitiloihin ja laitteisiin.
Lähipalvelut neuvoloineen, kotihoitoineen, yleislääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottoineen, sosiaaliohjaajineen ja sosiaalityöntekijöineen on kaikkien palvelujen joustavan käytön ehto. Digitaalisilla ja muilla etäkontaktipalveluilla voi tehdä paljon, mutta niillä ei voi korvata lähipalvelun merkitystä.
Kun lähipalvelut pidetään kunnossa, myös monia erityisosaajia ja erityispalveluja voidaan saada lähelle. Lähipalveluista on myös tuki, kun asukas törmää erityispalvelujen pitkiin jonotusaikoihin, byrokraattisiin menettelytapoihin tai muihin ongelmiin.
Kaikissa kunnissa, jokaisessa kolmessa Kanta-Hämeen seutukunnassa tai edes koko Kanta-Hämeessä ei voi olla kaikkia erityispalveluita. Joissakin tapauksissa pitää mennä Tampereelle tai Helsinkiin asti. Keskittäminen ei kuitenkaan ole palvelutoiminnassa samanlainen tehokkuuden lähde kuin metsäteollisuudessa tai pankeissa. Ammattilaisten liikkuminen lähemmäs asiakasta on usein parempi kuin raihnaan asiakkaan liikuttaminen.
Assi-sairaalan valmistelussa monopolistisessa asemassa olevan Skanska-rakennusyhtiön on lopetettava kustannusten ylös hilaaminen tai rakentaja on kilpailutettava uudestaan. Jatkoa koskevaan päätökseen tulee kuulua myös luotettava yhteisymmärrys siitä, että erikoislääkäripalveluja on laajasti saatavilla myös Forssan ja Riihimäen seudulle ja koko maakunnassa lähipalvelujen yhteydessä. Yhteisymmärrykseen kuuluu myös sote-palvelujen työllisyysvaikutusten jakaminen seutukuntien kesken tasapuolisesti.
Maakunnan ja kuntien päättäjien on syytä tukea Marinin hallituksen sote-uudistusesityksen viemistä päätökseen esitetyssä aikataulussa. Kokoomuksen yritys avata uudestaan edellisen hallituksen sote-uudistushankkeen umpikujaan johtanut vaatimus palvelutuotannon yksityistämisen kiihdyttämisestä on torjuttava. Sote- järjestelmään ei saa muodostua rakenteita, jotka ohjaavat toimintayksiköitä asukkaiden ja kokonaisuuden hyvän sijasta ensisijaisesti vain oman menestyksensä, budjettinsa ja omistajiensa liikevoiton edistämiseen. Sote-kustannusten siirtyminen vuonna 2023 kunnilta valtiolle avaa mahdollisuudet ratkaista kuntien nykyinen talousahdinko kuntien ja valtion yhteisponnistuksilla ilman peruspalvelujen heikentämistä.
Vetoamme maakunnan, sairaanhoitopiirin ja kuntien päättäjäkumppaneihimme: ollaan vuosien 2020-2023 aikana maakunnassa asukaslähtöisen sote-kehityksen eturintamassa. Juuri saatua valtion 7 miljoonan euron tukea hyödyntäen kehitetään palveluja ja rakennetaan maakunnallinen yhteisymmärrys, joka paaluttaa myös uudessa sote-maakunnassa tarvittavaa yhteistyötä.
Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetut Juha Hiltunen (Riihimäki), Hanna Jokinen (Hattula), Juhani Lehto (Hämeenlinna), Manu Mäkinen (Forssa) Ja Riitta Romu (Riihimäki)
(Julkaistu Hämeen Sanomissa 15.7.2020 ja lyhennettynä Forssan Lehdessä ja Aamupostissa)