viimeisimmät
Keskiaikafestivaaleilla muistuteltiin osanottajia koronapandemian vaatimista turvaväleistä ja käsihygieniasta 1300-luvun ruton torjuntamalleilla. Ruttoon kuoli 30-40 % Euroopan väestöstä.
Täällä eristyneellä ja harvaan asutulla alueella tuostakin pandemiasta selvittiin poikkeuksellisen hyvin.
Ruton sijasta väestöä uhkasivat ilmastomuutokset heti keskiajan jälkeen. Uhka liittyi niin sanottuun pieneen jääkauteen, jonka pahimmat vuodet Suomenniemellä ajoittuivat 1690- ja 1860-luvuille. Kylmeneminen oli samaa suuruusluokkaa kuin nykyinen lämpeneminen, 2-3 °C.
Vuosien 1696-1697 nälkävuosina menehtyi noin neljännes väestöstä ja 1860-luvun nälkävuosina noin 200 000 asukasta. Vakava muistutus siitä, miten katastrofaalisia ovat pienetkin ilmaston keskilämpötilan muutokset.
Keskiajalla ei käytössä ollut muuta kuin uusiutuvaa energiaa. Aurinko oli tärkein energian lähde lämmön, viljelyn kautta saatavan ravinnon ja rakennuksiin ja lämmitykseen tarvittavan puun kasvun kannalta.
Nykyään aurinkoenergiaksi tilastoidaan vain aurinkopaneeleilla ja aurinkokeräimillä sähköksi ja lämmöksi muokattu auringonvaloenergia.
Keskiajalla oli myös käytössä vesi- ja tuulivoimaa, joita käytettiin myllyjen lisäksi tavarankuljetuksen keskeisenä energiana, aina purjelaivoilla hoidettua ulkomaankauppaa myöten. Ja olihan härkä- ja hevosenergiaa Hämeen härkätiellä.
Suomea ei ollut olemassa keskiajalla. Vuosina 1100-1400 ”se, mistä oli vasta tulossa Ruotsi, kasvoi yhteen ja liitti itseensä sen, mistä myöhemmin tuli Suomi”, kirjoittaa emeritusprofessori Markku Kuisma.
Nykyinen Etelä- ja Keski-Suomi kuuluivat Ruotsin ”Itämaana” tanskalaisten johtamaan Kalmarin Unioniin, jonka pääpaikka ei ole kovin kaukana Brysselistä. Tuolla unionikaudella kauppaa hallitsi nykysaksan Lyypekistä johdettu Hansa-liitto. Kuisma toteaakin, että ”keskiajalla Suomi näyttäytyy kansainvälisempänä kuin ehkä koskaan myöhemmin”.
Nykymaailman vaikutusvaltaisimpia toimijoita ovat FAMAG-giganttiyritykset Facebook, Apple, Microsoft, Amazon, Google. Ne ohjaavat tiedonsaantia ja kommunikaatiota, ne ovat taloudellisesti suurempia kuin valtiot ja nie saavat boikottitukea harhaoppisten Huaweita ja kumppaneita vastaan. Keskiajalla vastaavassa asemassa oli katolinen kirkko. Se kykeni ohjaamaan valtioita jopa sotiin harhaoppisia vastaan. Turun piispa oli Suomenniemen rikkain henkilö ja kirkko suurin maanomistaja. Kunnes tuli vallankumous uskonpuhdistuksen tunnuksilla…