viimeisimmät
Lähes joka viides kantahämäläinen lääkärin vastaanottoa tarvinnut kokee viimeisen 12 kuukauden aikana saaneensa vähemmän palvelua kuin olisi tarvinnut. Naiset kokevat jäävänsä palvelua vaille useammin kuin miehet, pienituloiset useammin kuin parempituloiset. Näin vasta julkaistujen THL:n tutkimustulosten mukaan.
Hammaslääkärin vastaanottopalvelun suhteen vaje on hieman yli 20 %. Suurempia palvelunsaantivajeita on esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden vastaanottopalvelujen (37 %) ja yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisen asumispalvelun (31,5 %) suhteen.
Terveydenhuollon vastaanottopalveluun pääsy järjestyi riittävän nopeasti noin kolmelle viidestä. Toisaalta asiakasmaksun korkeus oli haitannut hoitoon hakeutumista puolella ja yli 75-vuotiaista 55,5 %:lla. Hankalat matkat palveluun pääsemisessä tuottivat haittaa 45,4 %:lla Kanta-Hämeen yli 75-vuotiailla terveyspalvelun tarvitsijoilla.
Isoja lukuja. Ja ongelmakuvaa ei juuri lievennä se, että esimerkiksi Hyvinvointialueiden vertailussa Kanta-Hämeen ongelmaluvut ovat kuitenkin vanhusten asumispalveluihin pääsyä lukuun ottamatta hiukan maan keskiarvon alapuolella. Lääkärin vastaanottopalvelujen osalta Kanta-Hämeen vaje on hyvinvointialueiden vertailussa Suomen alhaisin.
Ei keskiarvoa parempi tilanne juuri ilahduta. Luvut kertovat koko Suomen sote-palvelujen vakavasta tilanteesta. Tässä tilanteessa ei enää ole syytä tavoitella pohjoismaiden hyvinvointivaltion ”turvaamista” pienin leikkauksin. Eikä ratkaisun hakemisesta pelkästä monen tehostamiskierroksen läpikäyneiden palveluyksiköiden asettamisesta taas kerran kustannusten läpivalaisun kohteeksi. Pitäisi puhua pikemminkin hyvinvointivaltion uudelleen pystyttämisestä.
Hallitusohjelmaneuvottelujen lisäksi THL:n uusi tutkimus antaa vakavan viestin Kanta-Hämeen aluevaltuustolle, aluehallitukselle ja virkamiesjohdolle.
Viime kuussa aluevaltuuston enemmistö hyväksyi tasapainotusohjelman, jolla vanhusten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsyä rajoitetaan nykyisestä vielä neljänneksellä. Ratkaisua perusteltiin vetoamalla siihen, että tällainen palvelutarjonnan vähennys on onnistuneesti toteutettu Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. THL:n uusi tutkimus kertoo, että Pohjois-Karjalassa vanhusten kokema asumispalveluvaje on kaksinkertainen Kanta-Hämeeseen verrattuna ja myös Etelä-Karjalassa Kanta-Hämettä korkeampi.
Tasapainotusohjelman jatkoksi lisäksi on esitetty muun muassa terveysasemaverkoston supistamista ja keskittämistä. Sosiaalityöntekijäpulaan ei ole esillä ratkaisua. Hyvinvointialueen päättäjiä ja vaikuttajia odottavat vaikeat ajat, ellei tänä tietojohtamiseen pyrkimisen aikakautena oteta kriittistä tutkimustietoa vakavasti.
Juhani Lehto
emeritusprofessori
OmaHämeen valtuuston ja hallituksen jäsen (vas.)