viimeisimmät
Viime viikkoina ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä on syntynyt kiista hyvinvointialueiden työntekijöiden vaalikelpoisuudesta hyvinvointialueiden hallituksiin. Hallitukset ovat työskennelleet jo viime keväästä asti, mutta asia ajankohtaistuu vasta, kun työntekijät siirtyvät kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueisiin 1.1.2023.
Johtavien työntekijöiden osalta vaalikelpoisuuden rajaaminen on laissa hyvinvointialueista säädetty yksiselitteisesti eikä siitä kiistellä. Erimielisyys on syntynyt siitä, ovatko kaikki yli 200 000 työntekijää myös vaalikelvottomia. Ammattiliitot ovat kamppailleet vaalikelvottomuustulkintaa vastaan ja Lääkäriliitto on 4.12. kehottanut tähän mennessä aluehallituksiin valittuja työntekijöitä olemaan eroamatta hallituksista.
Laki hyvinvointialueesta sanoo tavallisia työntekijöitä koskien, että vaalikelpoisia eivät ole ”aluehallituksen välittömässä alaisuudessa olevat”. Tämä yksiselitteiseltä näyttävä säädös on hallintoministeri Paateron ja useiden valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten mielestä kuitenkin epäselvä. Virkamiessuulla on jopa kehotettu poistamaan kaikki työntekijäasemassa vuoden alussa olevat jo valituista aluehallituksista.
Hyvinvointialueiden työntekijät ovat lähiesimiestensä välittömiä alaisia, lähiesimiehet seuraavan tason esimiesten alaisia, nämä seuraavan tason esimiesten alaisia aina hyvinvointialueen johtajaan asti. Hyvinvointialueen johtaja on hyvinvointialueellamme ainoa aluehallituksen välittömässä alaisuudessa oleva työntekijä. Alaisuudessa ovat kaikki työntekijät, mutta laki säätää vaalikelvottomaksi vain välittömässä alaisuudessa olevat.
Kiistelty pykälä on hyvinvointialuelakiin kopioitu sellaisenaan kuntalaista. Nykyisen kuntalain eduskuntakäsittelyssä eduskunnan hallintovaliokunta antoi seuraavan tulkinnan kiistellystä vaalikelpoisuuden rajoituksesta:
” Käytännössä välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimivia kunnan palveluksessa olevia henkilöitä ovat sellaiset henkilöt, joiden tehtävänkuvaan kuuluvat tyypillisesti kuntien keskushallinnolle kuuluvat tehtävät. Toisin sanoen he ovat toistuvasti ja läheisesti tekemisissä kunnanhallituksen yleishallinnon ja nykyisin myös konsernijohtamiseen liittyvän valmistelun ja päätöksenteon kanssa. Kyseessä ovat pääsääntöisesti sellaiset tehtävät, joiden vaikutusalue ulottuu koko kunnan organisaatioon eikä tehtävä rajaudu yksinomaan jollekin toimialalle tai tehtäväalueelle.”
Kun lakipykälä tuli kuntalakiin, lakiesityksen perusteluissa huomautettiin:
”Vaalikelpoisuuden rajoitukset ovat poikkeus kuntalaisen oikeudesta osallistua kunnan hallintoon. Tämän tyyppisiä säännöksiä on tapana tulkita suppeasti. Käytännössä tämä merkitsee, että henkilö on rajatapauksessa katsottava vaalikelpoiseksi.”
Tätä Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2014 esittämää tulkintaperiaatetta soisi kunnioitettavan myös Sanna Marinin hallituksen esityksestä säädettyä saman sisältöistä pykälää tulkittaessa.
Toisin sanoen vaalikelpoisuuden riistäminen käytännön asiakastyötä, potilastyötä tai muuta perustason sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen työtä tekeviltä on laitonta kansalaisoikeuksien rajoittamista.
Juhani Lehto
professori emeritus
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen jäsen (vas)
(julkaistu Hämeen Sanomissa 14.12.2022)