Lähes joka viides kantahämäläinen lääkärin vastaanottoa tarvinnut kokee viimeisen 12 kuukauden aikana saaneensa vähemmän palvelua kuin olisi tarvinnut. Naiset kokevat jäävänsä palvelua vaille useammin kuin miehet, pienituloiset useammin kuin parempituloiset. Näin vasta julkaistujen THL:n tutkimustulosten mukaan. Hammaslääkärin vastaanottopalvelun suhteen vaje on hieman yli 20 %. Suurempia palvelunsaantivajeita on esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden vastaanottopalvelujen (37 %) ja yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisen asumispalvelun (31,5 %) suhteen. Terveydenhuollon vastaanottopalveluun pääsy järjestyi riittävän nopeasti noin kolmelle viidestä. Toisaalta asiakasmaksun korkeus oli haitannut hoitoon hakeutumista puolella ja yli 75-vuotiaista 55,5 %:lla. Hankalat matkat palveluun pääsemisessä tuottivat haittaa 45,4 %:lla Kanta-Hämeen yli 75-vuotiailla terveyspalvelun tarvitsijoilla.

Julkisuudessa ja jopa valtion viranomaisen suulla on esitetty väärä tulkinta hyvinvointialuelain säädöksestä, joka määrittää vaalikelpoisuuden aluehallitukseen. Tulkinta, joka tekisi yli 200 000 työntekijästä vaalikelvottomia on vakava loukkaus kansalaisoikeuksia kohtaan. Se myös perustuu väärään käsitykseen lakia säätäneen edusklunnan tahdosta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintojärjestelmään painottunutta uudistusta valmisteltiin noin 20 vuotta. Eikä uudistusesitysten perusteluissa luvattua palvelujen laadun, saatavuuden, kustannustehokkuuden ja tasa-arvon parantamista ole käytännössä vielä aloitettu. Vastuu lupausten toimeenpanosta on siirretty hyvinvointialueiden ja Helsingin vaaleilla valituille päättäjille. Sote-uudistuksen seuraava ja monessa suhteessa ratkaiseva erä käydään alueellisissa valtuustoissa ja niiden toimintaa ohjaavassa ja rahoittavassa valtion päätöksenteossa. Avaan jutussa näköaloja aluevaltuustojen poliittisiin asetelmiin ja käsiteltäviin valintoihin. Juttu julkaistaan Ydin-lehden numerossa 3/2022

On suorastaan hätkähdyttävää, että sote-uudistusta toimeenpanevat hyvinvointialueet ovat kovin tuttujen tehtävien edessä. Edelleen investointien, rahoituksen ja henkilöstölisäysten rakenteessa on ollut perusterveydenhuollon jääminen sairaaloiden varjoon. Edelleen on tavoitteeksi nostettu painopisteen asettaminen sairauksien ehkäisyn parantamiseen ja palvelujen käyttömahdollisuuksien suuren eriarvoisuuden vähentämiseen. Edelleen yhteistyö eli ”integraatio” terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä on keskeinen haaste. (JulkaIstu Hämeen Sanomissa 1.4.2022)

Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät heikkene vaan paranevat, jos valittava aluevaltuusto pitää ehdokkaiden vaalilupaukset. Aluevaltuustolta lupausten lunastaminen edellyttää satojen hankintasopimusten viidakon perkaamista, kymmenistä nykyisistä hallintohimmeleistä eroon pääsyä rakentamalla selkeä, demokraattinen ja monitasoista johtohieraskiaa keventävä hallinto. Kehityksen painopisteen saaminen kalliista erityispalveluista peruspalveluihin edellyttää lopultakin puheiden lisäksi myös painopisteen noudattamista budjettipäätöksissä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ensimmäisen valtuuston jäsenenä kamppailisin samojen konkreettisten sosiaali- ja terveydenhuollon parannusten puolesta, joiden puolesta olen toiminut yli 50 vuoden ajan. Hyödyntäisiin sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkijan ja opettajan, virkamiehen ja kansalaisaktivistin kokemusta ja osaamista. 

Tulevissa aluevaaleissa ei enää kamppailla sote-uudistuksen laeista. Lait tulivat voimaan heinäkuun alussa 2021. Vaaleissa ei ole myöskään mahdollista muutta valtion budjetin sisältöä saati sitten kaataa Marinin hallitusta ja korvata sitä Kokoomuksen tai Perussuomalaisten toivomalla hallituksella. Vaaleissa valitaan valtuustot, jotka päättävät sosiaali- ja terveyspalvelujen käytännön kehityssuunnasta.

Hallituksen sote-uudistusesitys on luonut eduskunnalle lopultakin mahdollisuuden säätää uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta ja rahoituksesta. Esitystä käsitellään parhaillaan eduskunnan sote- ja muissa valiokunnissa. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista korjata esityksen puutteita. Perustelen kirjoituksessani viisi muutosesitystä.

Miten ratkaistaan monen hyvinvointialueen yhteisten sairaala-organisaatioiden (Coxa, Sydänsairaala ym) asema soteuudistuksessa. Ja miten vahvistetaan demokratiaa, hoidon yhteensovitusta (Integraatiota) ja asukkaiden eriarvoisuuden vähentämistä. Mielipidekirjoitus Hämeen Sanomissa 4.3.2021.

Kokoomuksen runnoma Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysasemayksityistäminen muistuttaa sote-uudistusesityksen tiukentamisesta demokratian turvaamiseksi ja pörriäisten vallan rajaamiseksi

Koronavirustartunta tuottaa ikääntyneille monin verroin nuorempia suuremman vakavan sairastumisen ja kuoleman riskin. Tämän ei pitäisi yllättää ketään, koska ikääntyneillä on muita suurempi riski sairastaa muitakin laajalle levinneitä ja potentiaalisesti tappavia tauteja.