Kunnallisvaalien keskeisiä kysymyksiä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten vaalinumerossa. Vastasin Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Vuodet 2017-2021 on eletty pikemminkin hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen turvaamisen kuin parannusten aikaa. Valtuustolta odotetaan myös tulevaisuuteen panostamista. Tästä on myös positiivisia esimerkkejä. Uuden sairaalan rakentaminen on saatu liikkeelle. Pääkirjaston peruskorjaus ja -parannus on saatu valmiiksi. Ehkä myös homekoulu- ja päiväkotiongelmassa on ylitetty pahin vaihe ja päästy alkuun tilanteen vuosia jatkuvassa korjaamisessa. Kauden kaksi suurta epäonnistumista ovat ydinkeskustan toriparkki- ja Areena-hankkeilla aiheutettu pysähtyneisyys ja oikeistoideologiaan nojautuneet epärealistiset talouden tasapainotusyritykset. Molempiin tarvitaan vaalien jälkeen vaihtoehtoiset suunnitelmat.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoi haastattelussa (HäSa 2.12.), että Hämeensaareen ei ole esitetty Areenalle vaihtoehtoisia suunnitelmia. Nyt on esitetty yhteensä neljä vaihtoehtoa suunnittelun lähtökohdaksi. Eiköhän siis olisi syytä lopettaa ”yhdestä vaihtoehdosta” puhuminen ja ”yhden vaihtoehdon suunnittelukäytäntö” Hämeenlinnassa. Tätä edistääksemme tuemme Turjan kirjoitukseen perustuvaa valtuustoaloitetta kaupunginvaltuustossa 7.12.

Valtuuston äänestykset käydään läpi jokaisen valtuutetun osalta artikkelin lopussa. Jutussa kuvataan ensin hieman yli vuoden kestänyttä budjetin valmisteluprosessiin kuulunutta kriisitunnelmien ja välillä jopa paniikkitunnelmien lietsontaa. Sitten käydään läpi kaupunginhallituksen budjettiesityksen valmistumisen yhteydessä eri puolueiden suunnilta esitettyjä budjettikannanottoja. Kannanotot ja äänestysteot ovat ristiriidassa keskenään. 

Kaupungin elinvoima on käsite, jolla on monia erilaisia tulkintoja. Suppeammissa tulkinnoissa se voi samaistua pääasiassa kaupungin verotulopohjaan tai yritystoiminnan kehityssuuntaan. Siihen voidaan liittää kaupungin kyky saada uusia asukkaita (vetovoima) ja kyky vastata asukkaiden tarpeisiin niin, että poismuutto ei houkuttele (pitovoima). Nämä taas liittyvät kaupungin kykyyn tarjota työpaikkoja, tarjota työpaikoille hyvin koulutettuja osaajia sekä asukkaille tasokkaita sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja, vaihtoehtoisia asumisen mahdollisuuksia, viihtyisää ympäristöä vesineen ja viheralueineen, liikenneyhteyksiä, vaikutusmahdollisuuksia ja monenlaisia lähiyhteisöjä. Laajemmat elinvoiman tulkinnat tuovat esiin sen kokonaisuuden, josta elinvoima syntyy, eivätkä vain sen yritys- tai kuntataloudellisia ilmenemismuotoja.

Kaupunkirakentamisen merkitys ilmastomuutoksen torjunnan kannalta on ollut riittämättömästi esillä. Kuitenkin globaalisti ja paikallisesti kaupunkirakentaminen on hiilijalanjäljen tuottamisessa erittäin merkittävä tekijä. Suurin osa, jopa yli 90 % kaupunkirakentamisen hiilijalanjäljestä syntyy sementin käytöstä rakentamisessa. Puurakentaminen sen sijaan synnyttää myös hiilinielua, huomattavasti pienempien hiilipäästöjen lisäksi.

Hämeensaaren areenahankkeen taustaselvitykset ovat laadultaan kehnoja. Hankkeen valmistelua jatketaan tavalla, joka ei vastaa valtuustolle aiemmin annettua kuvausta.

Koska Hämeensaaren areenahanketta koskeva kaupunmkia vuoteen 2021 sitova suunnitteluvaraus tehtiin julkisuutta ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia vältelleen, on päätös syytä peruuttaa ja valmistella asia uudestaan.

Hämeensaaren areenahankkeen valmistelu antaa masentavan kuvan kaupungin päätöksenteon avoimuudesta ja demokraattisuudesta