Kunnallisvaalien keskeisiä kysymyksiä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten vaalinumerossa. Vastasin Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Vuodet 2017-2021 on eletty pikemminkin hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen turvaamisen kuin parannusten aikaa. Valtuustolta odotetaan myös tulevaisuuteen panostamista. Tästä on myös positiivisia esimerkkejä. Uuden sairaalan rakentaminen on saatu liikkeelle. Pääkirjaston peruskorjaus ja -parannus on saatu valmiiksi. Ehkä myös homekoulu- ja päiväkotiongelmassa on ylitetty pahin vaihe ja päästy alkuun tilanteen vuosia jatkuvassa korjaamisessa. Kauden kaksi suurta epäonnistumista ovat ydinkeskustan toriparkki- ja Areena-hankkeilla aiheutettu pysähtyneisyys ja oikeistoideologiaan nojautuneet epärealistiset talouden tasapainotusyritykset. Molempiin tarvitaan vaalien jälkeen vaihtoehtoiset suunnitelmat.

Valtuuston äänestykset käydään läpi jokaisen valtuutetun osalta artikkelin lopussa. Jutussa kuvataan ensin hieman yli vuoden kestänyttä budjetin valmisteluprosessiin kuulunutta kriisitunnelmien ja välillä jopa paniikkitunnelmien lietsontaa. Sitten käydään läpi kaupunginhallituksen budjettiesityksen valmistumisen yhteydessä eri puolueiden suunnilta esitettyjä budjettikannanottoja. Kannanotot ja äänestysteot ovat ristiriidassa keskenään. 

Asukasliikkeiden ansiosta kaupunginvaltuuston enemmistön tuen saaneiden budjettiesitysten kokonaissaldo on vahvasti kaupungin menoja supistava. Toriparkki olisi lähivuosina tuottanut pelkkiä menoja ja jatkossakin enemmän menoja kuin tuloja. Päiväkotien ja koulujen sulkemiset olisivat nekin tuottaneet ensin menoja korvaavien ratkaisujen rahoituksen muodossa ja myöhemminkin varsin pienet säästöt edes ylioptimistisissa konsultti- ja virkamiesarvioissa.

Kaupungin elinvoima on käsite, jolla on monia erilaisia tulkintoja. Suppeammissa tulkinnoissa se voi samaistua pääasiassa kaupungin verotulopohjaan tai yritystoiminnan kehityssuuntaan. Siihen voidaan liittää kaupungin kyky saada uusia asukkaita (vetovoima) ja kyky vastata asukkaiden tarpeisiin niin, että poismuutto ei houkuttele (pitovoima). Nämä taas liittyvät kaupungin kykyyn tarjota työpaikkoja, tarjota työpaikoille hyvin koulutettuja osaajia sekä asukkaille tasokkaita sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja, vaihtoehtoisia asumisen mahdollisuuksia, viihtyisää ympäristöä vesineen ja viheralueineen, liikenneyhteyksiä, vaikutusmahdollisuuksia ja monenlaisia lähiyhteisöjä. Laajemmat elinvoiman tulkinnat tuovat esiin sen kokonaisuuden, josta elinvoima syntyy, eivätkä vain sen yritys- tai kuntataloudellisia ilmenemismuotoja.