Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintojärjestelmään painottunutta uudistusta valmisteltiin noin 20 vuotta. Eikä uudistusesitysten perusteluissa luvattua palvelujen laadun, saatavuuden, kustannustehokkuuden ja tasa-arvon parantamista ole käytännössä vielä aloitettu. Vastuu lupausten toimeenpanosta on siirretty hyvinvointialueiden ja Helsingin vaaleilla valituille päättäjille. Sote-uudistuksen seuraava ja monessa suhteessa ratkaiseva erä käydään alueellisissa valtuustoissa ja niiden toimintaa ohjaavassa ja rahoittavassa valtion päätöksenteossa. Avaan jutussa näköaloja aluevaltuustojen poliittisiin asetelmiin ja käsiteltäviin valintoihin. Juttu julkaistaan Ydin-lehden numerossa 3/2022

Budjetti sisältää tärkeitä investointeja koulukiinteistöihin ja siitä puuttuvat edellisvuosien kaltaiset yritykset lähikoulujen, -päiväkotien ja -terveysasemien sulkemiseen. Myöskään toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaiset menneisyysinvestoinnit eivät ole myötätuulessa. Hyvinvointipalveluihin saatiin niukkoja lisäyksiä ja torjuttiin kokoomuksen yksityistämisesitykset. Uudessa valtuustossa on oikeistokonservatiivinen "yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa"- ryhmä, jonka menestykset budjettiäänestyksissä ovat hyvin huolestuttavia. (kuvassa Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Aapo Reima budjettipuhetta pitämässä)

Juhani Lehto & Aapo Reima Hämeenlinnan vuoden 2022 budjettiesitys ei ilmennä talouskriisiä, korkeintaan niukkuuden aikaa. Marinin hallituksen elvyttävä talouspolitiikka ja hyvinvointipalvelujen ylläpitoa tukeva kuntien valtionosuuspolitiikka on luonut kestävän tuloperustan kaupungin lähivuosien taloudelle. Investointimenot ovat suuret, mutta ne suunnataan tulevaisuuden rakentamiseen, kouluihin. Sen sijaan viime vuosien mahtipontiset toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaiset hankkeet ovat kaatuneet tai kaatumassa. Hiilineutraaliuden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja eräiden hyvinvointipalvelujen puutteet on vielä korjattava budjetin valtuustokäsittelyssä.

Kunnallisvaalien keskeisiä kysymyksiä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten vaalinumerossa. Vastasin Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Valtuuston äänestykset käydään läpi jokaisen valtuutetun osalta artikkelin lopussa. Jutussa kuvataan ensin hieman yli vuoden kestänyttä budjetin valmisteluprosessiin kuulunutta kriisitunnelmien ja välillä jopa paniikkitunnelmien lietsontaa. Sitten käydään läpi kaupunginhallituksen budjettiesityksen valmistumisen yhteydessä eri puolueiden suunnilta esitettyjä budjettikannanottoja. Kannanotot ja äänestysteot ovat ristiriidassa keskenään. 

Asukasliikkeiden ansiosta kaupunginvaltuuston enemmistön tuen saaneiden budjettiesitysten kokonaissaldo on vahvasti kaupungin menoja supistava. Toriparkki olisi lähivuosina tuottanut pelkkiä menoja ja jatkossakin enemmän menoja kuin tuloja. Päiväkotien ja koulujen sulkemiset olisivat nekin tuottaneet ensin menoja korvaavien ratkaisujen rahoituksen muodossa ja myöhemminkin varsin pienet säästöt edes ylioptimistisissa konsultti- ja virkamiesarvioissa.

Kaupungin elinvoima on käsite, jolla on monia erilaisia tulkintoja. Suppeammissa tulkinnoissa se voi samaistua pääasiassa kaupungin verotulopohjaan tai yritystoiminnan kehityssuuntaan. Siihen voidaan liittää kaupungin kyky saada uusia asukkaita (vetovoima) ja kyky vastata asukkaiden tarpeisiin niin, että poismuutto ei houkuttele (pitovoima). Nämä taas liittyvät kaupungin kykyyn tarjota työpaikkoja, tarjota työpaikoille hyvin koulutettuja osaajia sekä asukkaille tasokkaita sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja, vaihtoehtoisia asumisen mahdollisuuksia, viihtyisää ympäristöä vesineen ja viheralueineen, liikenneyhteyksiä, vaikutusmahdollisuuksia ja monenlaisia lähiyhteisöjä. Laajemmat elinvoiman tulkinnat tuovat esiin sen kokonaisuuden, josta elinvoima syntyy, eivätkä vain sen yritys- tai kuntataloudellisia ilmenemismuotoja.