Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintojärjestelmään painottunutta uudistusta valmisteltiin noin 20 vuotta. Eikä uudistusesitysten perusteluissa luvattua palvelujen laadun, saatavuuden, kustannustehokkuuden ja tasa-arvon parantamista ole käytännössä vielä aloitettu. Vastuu lupausten toimeenpanosta on siirretty hyvinvointialueiden ja Helsingin vaaleilla valituille päättäjille. Sote-uudistuksen seuraava ja monessa suhteessa ratkaiseva erä käydään alueellisissa valtuustoissa ja niiden toimintaa ohjaavassa ja rahoittavassa valtion päätöksenteossa. Avaan jutussa näköaloja aluevaltuustojen poliittisiin asetelmiin ja käsiteltäviin valintoihin. Juttu julkaistaan Ydin-lehden numerossa 3/2022

Hämeenlinna on julistautunut lapsiystävälliseksi ja julistautumassa ikäystävälliseksi. Julistautumisen lisäksi tarvitaan tekoja. Todellinen ”asukasryhmäystävällisyys” mitataan sillä, miten ystävällisyys toteutuu ryhmän huono-osaisimpien elämän ehtojen parantamisessa. Toimenpiteitä koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvaa tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja sen ongelmista. Erityisesti ikääntyneiden osalta kaupungin hyvinvointikertomusta on tuntuvasti parannettava. Samoin tarvitaan paremmin tietoa hyvinvoinnista eri kaupungin osissa, lähiöissä ja pitäjissä.

Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja syrjäyttämisen keskeinen muoto on näkymättömäksi tekeminen. Nuorisoliikkeet ovat nousseet tekemään nuorison vaatimuksia näkyviksi, feminismi on tehnyt naisten palkatonta kotityötä näkymättömästä näkyväksi, Black lives matter -liike tuo näkyviin tummaihoisten elämän merkityksellisyyden. Tarvitaan myös Ikääntyvien merkityksen näkyväksi tekemistä - Grey Lives Matter (GLM)

Hallituksen sote-uudistusesitys on luonut eduskunnalle lopultakin mahdollisuuden säätää uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta ja rahoituksesta. Esitystä käsitellään parhaillaan eduskunnan sote- ja muissa valiokunnissa. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista korjata esityksen puutteita. Perustelen kirjoituksessani viisi muutosesitystä.

Miten ratkaistaan monen hyvinvointialueen yhteisten sairaala-organisaatioiden (Coxa, Sydänsairaala ym) asema soteuudistuksessa. Ja miten vahvistetaan demokratiaa, hoidon yhteensovitusta (Integraatiota) ja asukkaiden eriarvoisuuden vähentämistä. Mielipidekirjoitus Hämeen Sanomissa 4.3.2021.

Esitän valtuustossa yhteistyötä OIKEUDENMUKAISEMMAN HÄMEENLINNAN PUOLESTA. Esitän yhteistyön tavoitteiksi lapsiköyyden poistamista, sairaanhoidon asiakasmaksujen alentamista pienituloisilta, pitkäaikaistyöttömien nöyryytyksen sijasta osaamista ja työkuntoa parantavia palveluja, luonoto- ja kulttuuriarvojen suojelemisen nostamista keskiöön kaupungin kehittämisessä ja asukkaiden arvostamien lähipalvelujen turvaamista.

Kaupungin strategioiden ”elinvoima”-kielellä ilmaistuna tavaton määrä kaupungin elinvoimaa on vajaakäytössä. Miten paljon enemmän palveluja ja tarpeellisia hyödykkeitä voitaisiinkaan tuottaa, saada verotuloja kaupungille, hyvinvointia ja itsetuntoa työntekijöille ja heidän perheilleen, jos työn hakijat voitaisiin työllistää?

Vähävaraisuus aiheuttaa lapsille osattomuuden kokemuksia, altistaa kiusaamiselle, hankaloittaa oppimista, vapaa-ajan viettoa ja rajoittaa tulevaisuuden vaihtoehtoja. Köyhillä lapsiperheillä on vähemmän voimavaroja elää täysipainoisesti arjessaan. Erityisesti varhaisessa lapsuudessa koetulla köyhyydellä on kauaskantoiset vaikutukset lasten tulevaisuuteen. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtäkään lasta köyhyydellä.

MIksi eriarvoisuuden vähentäminen ei tunnu etenevän? Yksimielisyyden saavuttaminen törmää intressi- ja ideologiamuuriin - vastakkaisiin etuihin ja ideologiseen uskomukseen hyvän valumisesta hyväosaisilta huono-osaisille.