Valtuutetut Juhani Lehto, Aapo Reima (vas), Tiera Laitinen (ps), Kylli Kylliäinen (KD), Prabhakaran Ranjith Kumar (SDP), Veera Jussila, Päivi Sieppi, Outi Bottas ja Mirka Soininkoski (vihr) tekivät 13.12.2021 aloitteen ilmastomuutoksen vaikutuksiin varautumisesta Hämeenlinnassa. Aloitteessa todetaan, että ilmastomuutos ehtii aiheuttaa monia kielteisiä vaikutuksia, vaikka tulevaisuudessa ilmastomuutoksen hillinnässä onnistuttaisiin.

Vasemmistoliiton, SDP:n, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät tekivät 13.12.2021 yhteisen valtuustoaloitteen aloitteen toimenpidesuunnitelmasta, jolla turvattaisiin jokaiselle Hämeenlinnan asukkaalla mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen. Neljän valtuustoryhmän valtuutettujen lisäksi aloitteen allekirjoittivat myös Helana Lehkonen (kok) ja Mika Lartmana (ps). Aloitetta perusteltiin Hämeenlinnan asunto-olojen monilla merkittävillä muutoksilla 2000-luvulla.

Budjetti sisältää tärkeitä investointeja koulukiinteistöihin ja siitä puuttuvat edellisvuosien kaltaiset yritykset lähikoulujen, -päiväkotien ja -terveysasemien sulkemiseen. Myöskään toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaiset menneisyysinvestoinnit eivät ole myötätuulessa. Hyvinvointipalveluihin saatiin niukkoja lisäyksiä ja torjuttiin kokoomuksen yksityistämisesitykset. Uudessa valtuustossa on oikeistokonservatiivinen "yksityisautoilun puolesta, viherpiipertäjät hiljaa"- ryhmä, jonka menestykset budjettiäänestyksissä ovat hyvin huolestuttavia. (kuvassa Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Aapo Reima budjettipuhetta pitämässä)

Juhani Lehto & Aapo Reima Hämeenlinnan vuoden 2022 budjettiesitys ei ilmennä talouskriisiä, korkeintaan niukkuuden aikaa. Marinin hallituksen elvyttävä talouspolitiikka ja hyvinvointipalvelujen ylläpitoa tukeva kuntien valtionosuuspolitiikka on luonut kestävän tuloperustan kaupungin lähivuosien taloudelle. Investointimenot ovat suuret, mutta ne suunnataan tulevaisuuden rakentamiseen, kouluihin. Sen sijaan viime vuosien mahtipontiset toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaiset hankkeet ovat kaatuneet tai kaatumassa. Hiilineutraaliuden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja eräiden hyvinvointipalvelujen puutteet on vielä korjattava budjetin valtuustokäsittelyssä.

Kuntavaaleissa valitun valtuuston ensimmäinen tehtävä on valita kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet. Media on jo nostanut esiin erilaisia näkemyksiä siitä, millaiset voimasuhteet keskeisiin hallintoelimiin tulisi syntyä. Kuntalain säädökset ohjaavat valintatapaa. SDP:n palaava valtuutettu ja kansanedustaja Johannes Koskinen on esittänyt varsin hyvin kuntavaalitulosta vastaavan jäsenyyksien jakoehdotuksen. Laskeskelen valintatapaa koskevan säännöstön pohjalta erilaisten vaihtoehtoisten jäsenyyksien jaon realistisia mahdollisuuksia. Löydän vain yhden erittäin täpärän vaihtoehdon, jonka toteutuminen edellyttäisi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten yhteistyön nostamista Kristillisdemokraattien tuella Hämeenlinnan politiikan keskeiseksi asetelmaksi. Olisiko aika kypsä näin isolle poliittisen asetelman muutokselle? Toivottavasti ei.

Tulevan kaupunginvaltuuston on ratkaistava pendelöijien pysäköinti aseman lähistöllä. Se on kuitenkin vain murto-osa pendelöivien kaupungin asukkaiden ja työssä käyvien ja heidän työstään riippuvaisten yritysten tarpeisiin vastaamisesta. Hämeenlinnan ei ole vain pendelöijien asumiskaupunki, vaan myös Hämeenlinnaan työhön pendelöivien työssäkäyntikaupunki. Kyse on palveluista, resurssi- ja ympäristöviisaudesta ja monipuolisesti ymmärretystä kaupungin elinvoimasta. 

Hämeenlinnan toriparkin viimeisin valmisteluvaihe jatkui vuodesta 2012 vuoteen 2020, jolloin valmistelu keskeytettiin. Ilman valtuuston uutta päätöstä valmistelua ei voi käynnistää uudestaan. Kahdeksan vuoden prosessi oli oppitunti kunnallisen päätöksenteon mutkikkuudesta ja siitä, että kunnan ylin päättävä elin vaaleilla valittu valtuusto on helposti kunnanhallituksen ja sen johtavien virkamiesten johdateltavissa. Valtuuston pitää olla päättäväinen, jotta se saa sen vallan, joka sille periaatteessa kuuluu. 

Hämeenlinna on julistautunut lapsiystävälliseksi ja julistautumassa ikäystävälliseksi. Julistautumisen lisäksi tarvitaan tekoja. Todellinen ”asukasryhmäystävällisyys” mitataan sillä, miten ystävällisyys toteutuu ryhmän huono-osaisimpien elämän ehtojen parantamisessa. Toimenpiteitä koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvaa tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja sen ongelmista. Erityisesti ikääntyneiden osalta kaupungin hyvinvointikertomusta on tuntuvasti parannettava. Samoin tarvitaan paremmin tietoa hyvinvoinnista eri kaupungin osissa, lähiöissä ja pitäjissä.

Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja syrjäyttämisen keskeinen muoto on näkymättömäksi tekeminen. Nuorisoliikkeet ovat nousseet tekemään nuorison vaatimuksia näkyviksi, feminismi on tehnyt naisten palkatonta kotityötä näkymättömästä näkyväksi, Black lives matter -liike tuo näkyviin tummaihoisten elämän merkityksellisyyden. Tarvitaan myös Ikääntyvien merkityksen näkyväksi tekemistä - Grey Lives Matter (GLM)

Niissä kunnissa, joissa koulut ovat tarjonneet ilmaisen aamupalan, ovat tulokset olleet positiivisia. Esimerkiksi Lahdessa on syksystä 2019 asti tarjottu viikoittainen aamupala neljässä koulussa, jotka on valittu kokeiluun sosioekonomisin perustein. Aamiainen on auttanut paitsi jaksamaan koulutyössä, myös mahdollistanut aikuisten kiireettömän kohtaamisen ja kartoittamaan koululaisten elämään mahdollisesti liittyviä haasteita. Kokeiluista saadun palautteen perusteella yhteisöllinen koulupäivän aloitus on rauhoittanut oppilaita ja antanut koulutyöhön hyvän lähtökohdan. 

Miten ratkaistaan monen hyvinvointialueen yhteisten sairaala-organisaatioiden (Coxa, Sydänsairaala ym) asema soteuudistuksessa. Ja miten vahvistetaan demokratiaa, hoidon yhteensovitusta (Integraatiota) ja asukkaiden eriarvoisuuden vähentämistä. Mielipidekirjoitus Hämeen Sanomissa 4.3.2021.

Esitän valtuustossa yhteistyötä OIKEUDENMUKAISEMMAN HÄMEENLINNAN PUOLESTA. Esitän yhteistyön tavoitteiksi lapsiköyyden poistamista, sairaanhoidon asiakasmaksujen alentamista pienituloisilta, pitkäaikaistyöttömien nöyryytyksen sijasta osaamista ja työkuntoa parantavia palveluja, luonoto- ja kulttuuriarvojen suojelemisen nostamista keskiöön kaupungin kehittämisessä ja asukkaiden arvostamien lähipalvelujen turvaamista.

Toisille vaikutusmahdollisuutensa jakavan nukkuvien puolueen (NP) kannattajakunnassa painottuvat nuoret. 18-24 -vuotiaiden keskuudessa NP:n kannatus koko maassa oli 65 % ja 25-34-vuotiaiden keskuudessa 57 %. Alimmassa tulokymmenyksessä NP:n kannatus oli 61 % ja kannatus aleni äänioikeutettujen tulojen kasvaessa. Ylimmässä tulokymmenyksessä nukkuvia kannatti ”vain” 24 %.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoi haastattelussa (HäSa 2.12.), että Hämeensaareen ei ole esitetty Areenalle vaihtoehtoisia suunnitelmia. Nyt on esitetty yhteensä neljä vaihtoehtoa suunnittelun lähtökohdaksi. Eiköhän siis olisi syytä lopettaa ”yhdestä vaihtoehdosta” puhuminen ja ”yhden vaihtoehdon suunnittelukäytäntö” Hämeenlinnassa. Tätä edistääksemme tuemme Turjan kirjoitukseen perustuvaa valtuustoaloitetta kaupunginvaltuustossa 7.12.

Kaupungin strategioiden ”elinvoima”-kielellä ilmaistuna tavaton määrä kaupungin elinvoimaa on vajaakäytössä. Miten paljon enemmän palveluja ja tarpeellisia hyödykkeitä voitaisiinkaan tuottaa, saada verotuloja kaupungille, hyvinvointia ja itsetuntoa työntekijöille ja heidän perheilleen, jos työn hakijat voitaisiin työllistää?

Valtuuston äänestykset käydään läpi jokaisen valtuutetun osalta artikkelin lopussa. Jutussa kuvataan ensin hieman yli vuoden kestänyttä budjetin valmisteluprosessiin kuulunutta kriisitunnelmien ja välillä jopa paniikkitunnelmien lietsontaa. Sitten käydään läpi kaupunginhallituksen budjettiesityksen valmistumisen yhteydessä eri puolueiden suunnilta esitettyjä budjettikannanottoja. Kannanotot ja äänestysteot ovat ristiriidassa keskenään. 

Juhani Lehto, Ritva Oinonen ja Irma Taavela: Vuosina 2012-2019 Hämeenlinnan kaupungin tärkeimpien tulojen ja menojen muutosprosentit ovat olleet kaupungin budjetin tausta-aineiston mukaan likimain seuraavat: 1) kaupungin saamat valtionavustukset - 8 %, 2) kaupungin tulo- ja kiinteistöveron tuotto + 20 %, 3) kaupungin henkilöstökulut – 1% ja 4)kaupungin ulkoisten palvelujen ostojen kulut + 24 %

Kaupungin elinvoima on käsite, jolla on monia erilaisia tulkintoja. Suppeammissa tulkinnoissa se voi samaistua pääasiassa kaupungin verotulopohjaan tai yritystoiminnan kehityssuuntaan. Siihen voidaan liittää kaupungin kyky saada uusia asukkaita (vetovoima) ja kyky vastata asukkaiden tarpeisiin niin, että poismuutto ei houkuttele (pitovoima). Nämä taas liittyvät kaupungin kykyyn tarjota työpaikkoja, tarjota työpaikoille hyvin koulutettuja osaajia sekä asukkaille tasokkaita sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja, vaihtoehtoisia asumisen mahdollisuuksia, viihtyisää ympäristöä vesineen ja viheralueineen, liikenneyhteyksiä, vaikutusmahdollisuuksia ja monenlaisia lähiyhteisöjä. Laajemmat elinvoiman tulkinnat tuovat esiin sen kokonaisuuden, josta elinvoima syntyy, eivätkä vain sen yritys- tai kuntataloudellisia ilmenemismuotoja.

Korona-talouskriisin edessä ei pidä panikoida ja ryhtyä harkitsemattomiin palveluiden leikkauksiin. Kriisi ei ole ohi, talous edellyttää elvytystä, jotta ei jouduta leikkausten ja supistusten noidankehään.

Kaupunkirakentamisen merkitys ilmastomuutoksen torjunnan kannalta on ollut riittämättömästi esillä. Kuitenkin globaalisti ja paikallisesti kaupunkirakentaminen on hiilijalanjäljen tuottamisessa erittäin merkittävä tekijä. Suurin osa, jopa yli 90 % kaupunkirakentamisen hiilijalanjäljestä syntyy sementin käytöstä rakentamisessa. Puurakentaminen sen sijaan synnyttää myös hiilinielua, huomattavasti pienempien hiilipäästöjen lisäksi.

Vähävaraisuus aiheuttaa lapsille osattomuuden kokemuksia, altistaa kiusaamiselle, hankaloittaa oppimista, vapaa-ajan viettoa ja rajoittaa tulevaisuuden vaihtoehtoja. Köyhillä lapsiperheillä on vähemmän voimavaroja elää täysipainoisesti arjessaan. Erityisesti varhaisessa lapsuudessa koetulla köyhyydellä on kauaskantoiset vaikutukset lasten tulevaisuuteen. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtäkään lasta köyhyydellä.

(Kuvassa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja kaupunginjohtaja Timo Kenakkala) Yksittäisten ohjelmakohtien perustellun arvostelun lisäksi on syytä nostaa arvioitavaksi ohjelman useimpien kohtien perustuminen aikansa eläneisiin ja virheellisiksi osoittautuneisiin uskomuksiin.Yhteensä 21 muutosehdotuksesta 8 suosittelee toimintojen ulkoistamista yksityisille yrityksille, 5 kaupungin omien palvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin, 3 valvonta- ja päätösvaltuuksien keskittämistä hierarkkisen johto-organisaation huipulle ja 1 kustannusten juustohöylämäistä leikkaamista.

Valtuustoaloite joukkoliikenteen ja julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten kehittämisestä Hämeenlinnan seudulla

Syksyn näkymiä Hämeenlinnassa ja Suomessa