Hämeenlinna

KAUPUNGINHALLITUKSEN JA LAUTAKUNTIEN JÄSENYYKSIEN JAON VAIHTOEHDOT: laskuharjoitus ja poliittinen johtopäätös

Kuntavaaleissa valitun valtuuston ensimmäinen tehtävä on valita kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet. Media on jo nostanut esiin erilaisia näkemyksiä siitä, millaiset voimasuhteet keskeisiin hallintoelimiin tulisi syntyä. Kuntalain säädökset ohjaavat valintatapaa. SDP:n palaava valtuutettu ja kansanedustaja Johannes Koskinen on esittänyt varsin hyvin kuntavaalitulosta vastaavan jäsenyyksien jakoehdotuksen. Laskeskelen valintatapaa koskevan säännöstön pohjalta erilaisten vaihtoehtoisten jäsenyyksien jaon realistisia mahdollisuuksia. Löydän vain yhden erittäin täpärän vaihtoehdon, jonka toteutuminen edellyttäisi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten yhteistyön nostamista Kristillisdemokraattien tuella Hämeenlinnan politiikan keskeiseksi asetelmaksi. Olisiko aika kypsä näin isolle poliittisen asetelman muutokselle? Toivottavasti ei.

Lue lisää...

PENDELÖINTI ON ISOMPI KYSYMYS KUIN ASEMAN PYSÄKÖINTIPAIKAT

Tulevan kaupunginvaltuuston on ratkaistava pendelöijien pysäköinti aseman lähistöllä. Se on kuitenkin vain murto-osa pendelöivien kaupungin asukkaiden ja työssä käyvien ja heidän työstään riippuvaisten yritysten tarpeisiin vastaamisesta. Hämeenlinnan ei ole vain pendelöijien asumiskaupunki, vaan myös Hämeenlinnaan työhön pendelöivien työssäkäyntikaupunki. Kyse on palveluista, resurssi- ja ympäristöviisaudesta ja monipuolisesti ymmärretystä kaupungin elinvoimasta. 

Lue lisää...

HÄMEENLINNAN TORIPARKIN NOUSU JA TUHO? - oppia kunnallisen päätöksenteon mutkikkuudesta

Hämeenlinnan toriparkin viimeisin valmisteluvaihe jatkui vuodesta 2012 vuoteen 2020, jolloin valmistelu keskeytettiin. Ilman valtuuston uutta päätöstä valmistelua ei voi käynnistää uudestaan. Kahdeksan vuoden prosessi oli oppitunti kunnallisen päätöksenteon mutkikkuudesta ja siitä, että kunnan ylin päättävä elin vaaleilla valittu valtuusto on helposti kunnanhallituksen ja sen johtavien virkamiesten johdateltavissa. Valtuuston pitää olla päättäväinen, jotta se saa sen vallan, joka sille periaatteessa kuuluu. 

Lue lisää...

HÄMEENLINNA LAPSI- JA IKÄYSTÄVÄLLISEKSI

Hämeenlinna on julistautunut lapsiystävälliseksi ja julistautumassa ikäystävälliseksi. Julistautumisen lisäksi tarvitaan tekoja. Todellinen ”asukasryhmäystävällisyys” mitataan sillä, miten ystävällisyys toteutuu ryhmän huono-osaisimpien elämän ehtojen parantamisessa. Toimenpiteitä koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvaa tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja sen ongelmista. Erityisesti ikääntyneiden osalta kaupungin hyvinvointikertomusta on tuntuvasti parannettava. Samoin tarvitaan paremmin tietoa hyvinvoinnista eri kaupungin osissa, lähiöissä ja pitäjissä.

Lue lisää...

HARMAANTUVIEN MERKITYS NÄKYVIIN - GREY LIVES MATTER (GLM)

Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja syrjäyttämisen keskeinen muoto on näkymättömäksi tekeminen. Nuorisoliikkeet ovat nousseet tekemään nuorison vaatimuksia näkyviksi, feminismi on tehnyt naisten palkatonta kotityötä näkymättömästä näkyväksi, Black lives matter -liike tuo näkyviin tummaihoisten elämän merkityksellisyyden. Tarvitaan myös Ikääntyvien merkityksen näkyväksi tekemistä - Grey Lives Matter (GLM)

Lue lisää...

Valtuustoaloite: MAKSUTON AAMUPALA PERUSKOULUSSA

Niissä kunnissa, joissa koulut ovat tarjonneet ilmaisen aamupalan, ovat tulokset olleet positiivisia. Esimerkiksi Lahdessa on syksystä 2019 asti tarjottu viikoittainen aamupala neljässä koulussa, jotka on valittu kokeiluun sosioekonomisin perustein. Aamiainen on auttanut paitsi jaksamaan koulutyössä, myös mahdollistanut aikuisten kiireettömän kohtaamisen ja kartoittamaan koululaisten elämään mahdollisesti liittyviä haasteita. Kokeiluista saadun palautteen perusteella yhteisöllinen koulupäivän aloitus on rauhoittanut oppilaita ja antanut koulutyöhön hyvän lähtökohdan. 

Lue lisää...

SOTE-UUDISTUKSESSA VÄHÄN KORJATTAVAA

Miten ratkaistaan monen hyvinvointialueen yhteisten sairaala-organisaatioiden (Coxa, Sydänsairaala ym) asema soteuudistuksessa. Ja miten vahvistetaan demokratiaa, hoidon yhteensovitusta (Integraatiota) ja asukkaiden eriarvoisuuden vähentämistä. Mielipidekirjoitus Hämeen Sanomissa 4.3.2021.

Lue lisää...

Kuntavaaliehdokkaan tavoitteet minuutissa

Esitän valtuustossa yhteistyötä OIKEUDENMUKAISEMMAN HÄMEENLINNAN PUOLESTA. Esitän yhteistyön tavoitteiksi lapsiköyyden poistamista, sairaanhoidon asiakasmaksujen alentamista pienituloisilta, pitkäaikaistyöttömien nöyryytyksen sijasta osaamista ja työkuntoa parantavia palveluja, luonoto- ja kulttuuriarvojen suojelemisen nostamista keskiöön kaupungin kehittämisessä ja asukkaiden arvostamien lähipalvelujen turvaamista.

Lue lisää...

HÄMEENLINNAN SUURIN "PUOLUE"

Toisille vaikutusmahdollisuutensa jakavan nukkuvien puolueen (NP) kannattajakunnassa painottuvat nuoret. 18-24 -vuotiaiden keskuudessa NP:n kannatus koko maassa oli 65 % ja 25-34-vuotiaiden keskuudessa 57 %. Alimmassa tulokymmenyksessä NP:n kannatus oli 61 % ja kannatus aleni äänioikeutettujen tulojen kasvaessa. Ylimmässä tulokymmenyksessä nukkuvia kannatti ”vain” 24 %.

Lue lisää...

HÄMEENSAAREN VAIHTOEHDOT ARVIOITAVIKSI

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoi haastattelussa (HäSa 2.12.), että Hämeensaareen ei ole esitetty Areenalle vaihtoehtoisia suunnitelmia. Nyt on esitetty yhteensä neljä vaihtoehtoa suunnittelun lähtökohdaksi. Eiköhän siis olisi syytä lopettaa ”yhdestä vaihtoehdosta” puhuminen ja ”yhden vaihtoehdon suunnittelukäytäntö” Hämeenlinnassa. Tätä edistääksemme tuemme Turjan kirjoitukseen perustuvaa valtuustoaloitetta kaupunginvaltuustossa 7.12.

Lue lisää...

Prosentteja vai ihmisiä?

Kaupungin strategioiden ”elinvoima”-kielellä ilmaistuna tavaton määrä kaupungin elinvoimaa on vajaakäytössä. Miten paljon enemmän palveluja ja tarpeellisia hyödykkeitä voitaisiinkaan tuottaa, saada verotuloja kaupungille, hyvinvointia ja itsetuntoa työntekijöille ja heidän perheilleen, jos työn hakijat voitaisiin työllistää?

Lue lisää...

KAUPUNGINVALTUUSTON BUDJETTIKOKOUS 9.11.2020 - 30 äänestystä ja niiden taustoja

Valtuuston äänestykset käydään läpi jokaisen valtuutetun osalta artikkelin lopussa. Jutussa kuvataan ensin hieman yli vuoden kestänyttä budjetin valmisteluprosessiin kuulunutta kriisitunnelmien ja välillä jopa paniikkitunnelmien lietsontaa. Sitten käydään läpi kaupunginhallituksen budjettiesityksen valmistumisen yhteydessä eri puolueiden suunnilta esitettyjä budjettikannanottoja. Kannanotot ja äänestysteot ovat ristiriidassa keskenään. 

Lue lisää...

EI LOMAUTUKSIA VAAN REALISTISIA RAKENNEMUUTOKSIA

Juhani Lehto, Ritva Oinonen ja Irma Taavela: Vuosina 2012-2019 Hämeenlinnan kaupungin tärkeimpien tulojen ja menojen muutosprosentit ovat olleet kaupungin budjetin tausta-aineiston mukaan likimain seuraavat: 1) kaupungin saamat valtionavustukset - 8 %, 2) kaupungin tulo- ja kiinteistöveron tuotto + 20 %, 3) kaupungin henkilöstökulut – 1% ja 4)kaupungin ulkoisten palvelujen ostojen kulut + 24 %

Lue lisää...

Valtuustoaloite: ELINVOIMAA ON HÄMEENLINNAN JOKA LÄHIÖSSÄ, TAAJAMASSA JA KYLÄSSÄ

Kaupungin elinvoima on käsite, jolla on monia erilaisia tulkintoja. Suppeammissa tulkinnoissa se voi samaistua pääasiassa kaupungin verotulopohjaan tai yritystoiminnan kehityssuuntaan. Siihen voidaan liittää kaupungin kyky saada uusia asukkaita (vetovoima) ja kyky vastata asukkaiden tarpeisiin niin, että poismuutto ei houkuttele (pitovoima). Nämä taas liittyvät kaupungin kykyyn tarjota työpaikkoja, tarjota työpaikoille hyvin koulutettuja osaajia sekä asukkaille tasokkaita sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja, vaihtoehtoisia asumisen mahdollisuuksia, viihtyisää ympäristöä vesineen ja viheralueineen, liikenneyhteyksiä, vaikutusmahdollisuuksia ja monenlaisia lähiyhteisöjä. Laajemmat elinvoiman tulkinnat tuovat esiin sen kokonaisuuden, josta elinvoima syntyy, eivätkä vain sen yritys- tai kuntataloudellisia ilmenemismuotoja.

Lue lisää...

Onko Hämeenlinnassa malttia?

Korona-talouskriisin edessä ei pidä panikoida ja ryhtyä harkitsemattomiin palveluiden leikkauksiin. Kriisi ei ole ohi, talous edellyttää elvytystä, jotta ei jouduta leikkausten ja supistusten noidankehään.

Lue lisää...

Valtuustoaloite:PUURAKANTAMISEN LISÄÄMINEN HÄMEENLINNASSA

Kaupunkirakentamisen merkitys ilmastomuutoksen torjunnan kannalta on ollut riittämättömästi esillä. Kuitenkin globaalisti ja paikallisesti kaupunkirakentaminen on hiilijalanjäljen tuottamisessa erittäin merkittävä tekijä. Suurin osa, jopa yli 90 % kaupunkirakentamisen hiilijalanjäljestä syntyy sementin käytöstä rakentamisessa. Puurakentaminen sen sijaan synnyttää myös hiilinielua, huomattavasti pienempien hiilipäästöjen lisäksi.

Lue lisää...

Valtuustoaloite: LAPSIKÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN HÄMEENLINNASSA

Vähävaraisuus aiheuttaa lapsille osattomuuden kokemuksia, altistaa kiusaamiselle, hankaloittaa oppimista, vapaa-ajan viettoa ja rajoittaa tulevaisuuden vaihtoehtoja. Köyhillä lapsiperheillä on vähemmän voimavaroja elää täysipainoisesti arjessaan. Erityisesti varhaisessa lapsuudessa koetulla köyhyydellä on kauaskantoiset vaikutukset lasten tulevaisuuteen. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtäkään lasta köyhyydellä.

Lue lisää...

Vanhat uskomukset eivät auta Hämeenlinnassa

(Kuvassa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja kaupunginjohtaja Timo Kenakkala) Yksittäisten ohjelmakohtien perustellun arvostelun lisäksi on syytä nostaa arvioitavaksi ohjelman useimpien kohtien perustuminen aikansa eläneisiin ja virheellisiksi osoittautuneisiin uskomuksiin.Yhteensä 21 muutosehdotuksesta 8 suosittelee toimintojen ulkoistamista yksityisille yrityksille, 5 kaupungin omien palvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin, 3 valvonta- ja päätösvaltuuksien keskittämistä hierarkkisen johto-organisaation huipulle ja 1 kustannusten juustohöylämäistä leikkaamista.

Lue lisää...

Kohti laadukasta ja maksutonta joukkoliikennettä

Valtuustoaloite joukkoliikenteen ja julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten kehittämisestä Hämeenlinnan seudulla

Lue lisää...

Lämpenevää syksyä 2017 kohti

Syksyn näkymiä Hämeenlinnassa ja Suomessa

Lue lisää...