Hämeenlinna on julistautunut lapsiystävälliseksi ja julistautumassa ikäystävälliseksi. Julistautumisen lisäksi tarvitaan tekoja. Todellinen ”asukasryhmäystävällisyys” mitataan sillä, miten ystävällisyys toteutuu ryhmän huono-osaisimpien elämän ehtojen parantamisessa. Toimenpiteitä koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvaa tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja sen ongelmista. Erityisesti ikääntyneiden osalta kaupungin hyvinvointikertomusta on tuntuvasti parannettava. Samoin tarvitaan paremmin tietoa hyvinvoinnista eri kaupungin osissa, lähiöissä ja pitäjissä.

Niissä kunnissa, joissa koulut ovat tarjonneet ilmaisen aamupalan, ovat tulokset olleet positiivisia. Esimerkiksi Lahdessa on syksystä 2019 asti tarjottu viikoittainen aamupala neljässä koulussa, jotka on valittu kokeiluun sosioekonomisin perustein. Aamiainen on auttanut paitsi jaksamaan koulutyössä, myös mahdollistanut aikuisten kiireettömän kohtaamisen ja kartoittamaan koululaisten elämään mahdollisesti liittyviä haasteita. Kokeiluista saadun palautteen perusteella yhteisöllinen koulupäivän aloitus on rauhoittanut oppilaita ja antanut koulutyöhön hyvän lähtökohdan. 

Hämeenlinnassa yli 1000 alle 15-vuotiasta elää köyhyydessä. Näin siitä huolimatta, että lapsiköyhyyden vähentämisestä on puhuttu ja toimenpiteistäkin on päätetty. Onko kaupunginhallituksen vastaus esitettyyn aloitteeseen riittävä?

Vähävaraisuus aiheuttaa lapsille osattomuuden kokemuksia, altistaa kiusaamiselle, hankaloittaa oppimista, vapaa-ajan viettoa ja rajoittaa tulevaisuuden vaihtoehtoja. Köyhillä lapsiperheillä on vähemmän voimavaroja elää täysipainoisesti arjessaan. Erityisesti varhaisessa lapsuudessa koetulla köyhyydellä on kauaskantoiset vaikutukset lasten tulevaisuuteen. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtäkään lasta köyhyydellä.