Sosiaali- ja terveydenhuollon hallintojärjestelmään painottunutta uudistusta valmisteltiin noin 20 vuotta. Eikä uudistusesitysten perusteluissa luvattua palvelujen laadun, saatavuuden, kustannustehokkuuden ja tasa-arvon parantamista ole käytännössä vielä aloitettu. Vastuu lupausten toimeenpanosta on siirretty hyvinvointialueiden ja Helsingin vaaleilla valituille päättäjille. Sote-uudistuksen seuraava ja monessa suhteessa ratkaiseva erä käydään alueellisissa valtuustoissa ja niiden toimintaa ohjaavassa ja rahoittavassa valtion päätöksenteossa. Avaan jutussa näköaloja aluevaltuustojen poliittisiin asetelmiin ja käsiteltäviin valintoihin. Juttu julkaistaan Ydin-lehden numerossa 3/2022

Juhani Lehto & Aapo Reima Hämeenlinnan vuoden 2022 budjettiesitys ei ilmennä talouskriisiä, korkeintaan niukkuuden aikaa. Marinin hallituksen elvyttävä talouspolitiikka ja hyvinvointipalvelujen ylläpitoa tukeva kuntien valtionosuuspolitiikka on luonut kestävän tuloperustan kaupungin lähivuosien taloudelle. Investointimenot ovat suuret, mutta ne suunnataan tulevaisuuden rakentamiseen, kouluihin. Sen sijaan viime vuosien mahtipontiset toriparkin ja Hämeensaari-areenan kaltaiset hankkeet ovat kaatuneet tai kaatumassa. Hiilineutraaliuden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja eräiden hyvinvointipalvelujen puutteet on vielä korjattava budjetin valtuustokäsittelyssä.

Vuodet 2017-2021 on eletty pikemminkin hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen turvaamisen kuin parannusten aikaa. Valtuustolta odotetaan myös tulevaisuuteen panostamista. Tästä on myös positiivisia esimerkkejä. Uuden sairaalan rakentaminen on saatu liikkeelle. Pääkirjaston peruskorjaus ja -parannus on saatu valmiiksi. Ehkä myös homekoulu- ja päiväkotiongelmassa on ylitetty pahin vaihe ja päästy alkuun tilanteen vuosia jatkuvassa korjaamisessa. Kauden kaksi suurta epäonnistumista ovat ydinkeskustan toriparkki- ja Areena-hankkeilla aiheutettu pysähtyneisyys ja oikeistoideologiaan nojautuneet epärealistiset talouden tasapainotusyritykset. Molempiin tarvitaan vaalien jälkeen vaihtoehtoiset suunnitelmat.

Valtuuston äänestykset käydään läpi jokaisen valtuutetun osalta artikkelin lopussa. Jutussa kuvataan ensin hieman yli vuoden kestänyttä budjetin valmisteluprosessiin kuulunutta kriisitunnelmien ja välillä jopa paniikkitunnelmien lietsontaa. Sitten käydään läpi kaupunginhallituksen budjettiesityksen valmistumisen yhteydessä eri puolueiden suunnilta esitettyjä budjettikannanottoja. Kannanotot ja äänestysteot ovat ristiriidassa keskenään. 

Juhani Lehto, Ritva Oinonen ja Irma Taavela: Vuosina 2012-2019 Hämeenlinnan kaupungin tärkeimpien tulojen ja menojen muutosprosentit ovat olleet kaupungin budjetin tausta-aineiston mukaan likimain seuraavat: 1) kaupungin saamat valtionavustukset - 8 %, 2) kaupungin tulo- ja kiinteistöveron tuotto + 20 %, 3) kaupungin henkilöstökulut – 1% ja 4)kaupungin ulkoisten palvelujen ostojen kulut + 24 %

Korona-talouskriisin edessä ei pidä panikoida ja ryhtyä harkitsemattomiin palveluiden leikkauksiin. Kriisi ei ole ohi, talous edellyttää elvytystä, jotta ei jouduta leikkausten ja supistusten noidankehään.

(Kuvassa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja kaupunginjohtaja Timo Kenakkala) Yksittäisten ohjelmakohtien perustellun arvostelun lisäksi on syytä nostaa arvioitavaksi ohjelman useimpien kohtien perustuminen aikansa eläneisiin ja virheellisiksi osoittautuneisiin uskomuksiin.Yhteensä 21 muutosehdotuksesta 8 suosittelee toimintojen ulkoistamista yksityisille yrityksille, 5 kaupungin omien palvelujen keskittämistä suurempiin yksiköihin, 3 valvonta- ja päätösvaltuuksien keskittämistä hierarkkisen johto-organisaation huipulle ja 1 kustannusten juustohöylämäistä leikkaamista.